Kesälomakauden kunniaksi nostetaan vanha blogiteksti vuodelta 2016 uudelleen esiin. Filosofi-valmentaja Frank Martela kommentoi Talouselämässä 8.7.2018, että on ihmiskunnan onnistumisen mittari kuinka pitkiä lomia pystymme pitämään. Siihen en ota kantaa, mutta yrittäjän loma on usein hieman harvinaisempaa ja yksi onnistumisen mittari. Toivotaan kuitenkin kaikille lämmintä kesälomakautta !

 

Julkaistu Kauppalehdessä 23.5.2016 (Kauppalehti Debatti / Kolumnivieras: Mikko Ilves)

Muistan kun ensimmäisessä vakituisessa työpaikassa sain viikon kesäloman, ja työkaverit naureskelivat lomani lyhyyttä. Itse olin fiiliksissä, että tässä istun mökillä ja palkka juoksee. Lomarahojen vuoksi 1,5-kertaisena. Seuraavana kesänähän tähän osasi jo suhtautua itsestäänselvyytenä.

Seuraavaksi mietin aihetta Englannissa töissä ollessani, jossa kahden viikon yhtäjaksoisen loman sanottiin jo tarkoittavan, etteivät työt kiinnosta. Minulle se ulkomaalaisena kuitenkin suotiin, jos halusin viipyä hieman pidempään kotimaassa. Paikallinen käytäntö oli lomien pitäminen pidennettyinä viikonloppuina läpi vuoden. Tuskailua kollegoissa aiheutti se, miten ripotellut lomapäivät ehtii vuoden aikana pitää.

Samaiset kollegat tunsivat myös Suomen käytäntöjä ja siirtyessäni yrittäjäksi naureskelivat, että nythän alan sitten maksaa työntekijöille 1,5-kertaista palkkaa ajalta, jolloin ei olla edes töissä. Tämä karu totuus tosiaan konkretisoituu työllistävälle yrittäjälle, vaikka en kritisoikaan työntekijän oikeutta ja tarvetta lomapäiviin. Yrittäjyyden bonuspuolia taas on se, että yrittäjän itsensä kohdalla vuosilomapäivien laskeminen loppuu. Lomien ajoituksen ja määrän perusteena on niiden sopeutuminen järkevästi yrityksen toimintaan.

Eräs kahvipöytäfilosofi jutteli, että työntekijä elää alkuun päivästä toiseen, sitten viikonlopusta toiseen ja lopulta kesälomasta kesälomaan. Kesän odotushan on aivan oleellinen osa suomalaista elämänmenoa. Kesäkaudella astuvat aina esiin monenlaiset asiantuntijat kommentoimaan, että ihmisen mielenterveys ja jaksaminen edellyttävät vähintään 3-4 viikon yhtäjaksoista lomaa, jotta ajatukset työstä saa täysin nollattua. Jännä juttu, että esimerkiksi eurooppalaisessa saarivaltiossa pidennetyt viikonloput ovat parempi ratkaisu sekä työntekijän jaksamiselle että työnantajalle. Yrittäjänä tulee aina mieleen, että millaista on se työ (tai elämä), josta ajatukset täytyy saada täysin nollattua?

Eikö olisi selkeämpää tunnustaa, että Suomen heinäkuu on vaan niin hieno, että kaikki haluaisivat silloin pitää maksimilomat. Tästä argumentista suurin osa on yhtä mieltä. Taloudelliset realiteetit vain ovat nykyaikana sellaiset, että maata ei voi enää sulkea koko kuukaudeksi.

Ja siitä työllistävää pienyrittäjääkin kuormittavasta lomarahasta. Alunperin on ollut kyse lomaltapaluurahasta, jolla haluttiin varmistaa työntekijän palaaminen työpaikalle. Maksukin tapahtui jälkikäteen. Useimmilla aloilla lomaraha on muuttunut itsestäänselvyydeksi, vaikka vanha peruste ei enää olekaan ajankohtainen. Myös maksua on usein aikaistettu, jotta työntekijällä on lomalla rahaa. ”Kyllähän lomalla nyt kuluu enemmän rahaa kuin normaalisti”, toteaa lehden haastattelussa kysymyksen tyhmyydestä närkästynyt palkansaaja. No siinä tapauksessa.

Kirjoittaja Mikko Ilves on yrittäjä ja tilitoimisto Digitase Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Lisää blogi-kirjoituksia osoitteessa www.digitase.fi/blogi International blog updates in English www.digibalance.eu/blog