Kirjoittelin blogissani muutama vuosi sitten uudistuksesta, joka mahdollisti osakeyhtiön perustamisen ilman osakepääomaa. Sen tavoitteena oli madaltaa kynnystä yrittäjyyteen ja näin se varmasti on tehnytkin. Nyt kun asiaa tarkastellaan käytännön näkökulmasta, niin perustamisen helppouden kääntöpuolena on korostunut lopettamisen vaikeus. Eli mikäli osakeyhtiö on alun perinkin perustettu hetken mielijohteesta ilman selkeää suunnitelmaa jatkosta, tai esimerkiksi korona muutti olosuhteita peruuttamattomasti, on eteen voinut tulla ajatus osakeyhtiön purkamisesta. Siihen liittyvä selvitystilaprosessi kustannuksineen ja koko prosessin viemä aika onkin tullut yllätyksenä monelle yrittäjälle.
Kun omana toimikenttänäni on työskentely tuhansien pienyrittäjien kanssa, joista suuri osa on vielä ns. yksinyrittäjiä tai mikroyrittäjiä, ei ole tarkoituksenmukaista pyöritellä käsitteellisiä outouksia. Oma aiheensa kun voisi olla ihmetellä sitä, miten voi menettää osakepääoman, jota ei ole ollutkaan. Osakeyhtiölaki toteaa: ”jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus”. Kyseinen ilmoitus tulee tehdä viivytyksettä PRH:n kaupparekisteriin ja siihen löytyy ohjeet heidän sivuiltaan. Ilmoituksen hinta on 40 euroa.
Yhtiön perustaminen ilman osakepääoma
Käytännössä negatiivinen oma pääoma tulee yleensä esiin, kun yhtiön taseen rivi ”oma pääoma yhteensä” näyttää vääränmerkkistä lukua. Selkeän pienyhtiön tapauksessa kyse on esimerkiksi siitä, että yhtiö on perustettu ilman osakepääomaa, siihen ei ole sijoitettu muutakaan omaa pääomaa ja se tekee tappiota. Tällaisessa tapauksessa euronkin tappio aiheuttaa negatiivisen oman pääoman, josta tulee tehdä ilmoitus kaupparekisteriin. Tappion tekeminen pienessäkin yhtiössä on helppoa ja voi joskus tulla yllätyksenä yrittäjälle, jos aiheeseen ei ole kiinnitetty huomiota.
Perinteinen tilanne on lyhyen ensimmäisen tilikauden rekisteröinyt alkava yhtiö, joka käynnistelee toimintaa lainarahan turvin. Kassassa saattaa olla rahaa palkannostoon ja muihin kuluihin, mutta myyntilaskutus ei ole vielä päässyt vauhtiin: tulos tappiolla = negatiivinen oma pääoma. Hieman erikoisempi tilanne tuli äskettäin vastaan autorahoituksen myötävaikutuksella. Pieni yhtiö, joka työllistää hyvin omistajansa ja pystyy maksamaan normaalia palkkaakin. Rahapalkan oheen on otettu autoetu ostamalla 100% rahoituksella auto omaan taseeseen. Hieman katettakin syntyy ja kassa riittää lyhennysten hoitoon, mutta auton suunnitelman mukainen poisto vie tuloksen niin pahasti pakkaselle, että oma pääoma on vahvasti negatiivinen.
Negatiivisen oman pääoman ongelma
On olemassa lukuisia edellä kuvatun mukaisia tilanteita, joissa pienyritys voi ajautua negatiivisen oman pääoman ongelmaan. Kirjanpidossa on myös keinoja, joiden osaamisella tilannetta voidaan helpottaa ilman, että mennään harmaalle alueelle. Esimerkiksi kulukirjausten ei ole syytä olla etupainotteisia ja kaiken kaikkiaan menojen käsittelyllä voi olla ratkaiseva merkitys; onko kyse itse asiassa ensi vuoteen kohdistuvasta kulusta tai investoinnista tuleviin vuosiin. Erilaisia projektiavustuksia saavien yritysten tuottojen ja kulujen kohdistaminen on oma taiteenlajinsa, jonka osaamisella on negatiivisen oman pääoman välttämisessä merkityksensä. Helpoin työkalu on kuitenkin riittävän oman pääoman sijoittaminen ajoissa yhtiöön. Sen ei tarvitse olla osakepääomaa, vaan enemmän joustavuutta on esimerkiksi sijoituksella ns. sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP). Vaihtoehtoja voi kysellä esimerkiksi Digitaseen Konsulttipalvelulta, jolloin asiaa voidaan tarkastella suoraan asiakasyhtiön kirjanpidon pohjalta.
Miksi negatiivisen oman pääoman tilanne sitten pitäisi välttää? Tähän on vaikea antaa tyhjentävää vastausta, mutta ensinnäkin se aiheuttaa alussa mainitun tilanteen, jossa asiasta on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin. Ilmoituksen tekemistä seuraa tarve jatkotoimenpiteille, jolla rekisterimerkintä saadaan myöhemmin poistettua. Se aiheuttaa uusia selvityksiä ja kuluja eli kyse on hallinnollisestakin taakasta. Ilmoitus sinänsä voi aiheuttaa toimintaa hankaloittavia tilanteita myös selkeässä yhden omistajan osakeyhtiössä, jonka ainoa tarkoitus on työllistää yrittäjä. Tavaroiden tai palveluiden ostaminen laskulla saattaa vaikeutua. Mikäli menet pankkiin hakemaan lainaa, saattaa keskustelut tämän kaupparekisterimerkinnän vuoksi loppua alkuunsa. Sama lopputulos on jo sillä, kun näytät negatiivista omaa pääomaa esittävän taseen, vaikket olisi ilmoitusta kaupparekisteriin tehnytkään. Tällöin mukaan tulee lisäksi riski siitä, että hallitusjäsenille aiheutuu henkilökohtaista vahingonkorvausvastuuta yhtiön mahdollisista ongelmista, kun ei ole noudatettu osakeyhtiölakia.
Johtopäätös on hyvin selkeä: pienenkin yhtiön kannattaa jo aiheutuvan vaivankin vuoksi välttää negatiivisen oman pääoman tilanne. Kaikkia toimintaedellytyksiä tähän liittyvä kaupparekisterimerkintä ei kuitenkaan vie ja verottaja ei käsittääkseni vielä ole poistamassa yrityksiä ennakkoperintärekisteristä negatiivisen oman pääoman vuoksi. Korjaan toki tämän käsitykseni, mikäli siihen viittaavia tapauksia ilmenee.
Kirjoittaja Mikko Ilves on yrittäjä ja tilitoimisto Digitase Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Lisää blogi-kirjoituksia osoitteessa www.digitase.fi/blogi
International blog updates in English www.autoaccoun.info/blog
