Julkaistu Kauppalehdessä 30.11.2015 (Kauppalehti Debatti/Kolumnivieras)

Uskoisin osaavani vastata otsikon kysymykseen. Käynnistimme muutama vuosi sitten oman palvelukonseptin ulkomaalaistaustaisille yrittäjille. Palvelu- ja raportointikielenä ”globish” eli eri aksenteilla taipuva ymmärrettävä englanti. ”Saatte yhteydenottoja lähinnä turkkilaisilta kebab-kioskeilta, vai mahtavatko ne mitään kirjanpitoa pitääkään” oli yleisin sävy kantasuomalaisille asiasta mainitessani.

Vaikken pidäkään minkäänmaalaisten pizza- ja kebab-yrittäjien mollaamisesta on myönnettävä, että mielenkiinnolla odotin pitääkö ennakkoluulo paikkansa. Ehkä piti, ehkä ei eli niitä yhteydenottoja ei juuri tullut, mutta uskomaton kirjo eri kansallisuuksien edustajia on yhteyttä ottanut: ainakin ranskalaista, afrikkalaista, italialaista, romanialaista, intialaista, aussia, puolalaista, hollantilaista, japanilaista, bangladeshilaista, kiinalaista, englantilaista, pakistanilaista, venäläistä, portugalilaista ja filippiiniläistä yrittäjää on ilmestynyt palaveripöydän äärelle ja asiakaslistalle. Niin ja varmaan se kaikkein ahkerin turkkilainen yrittäjä! Toimialojen kirjo on lähes yhtä laaja maahantuonnista, koodauksen ja kuntosalien kautta arkkitehtipalveluihin.

Yhdistäviä tekijöitä on näille yrittäjille vaikea löytää, mutta kaksi kuitenkin tulee esiin: he eivät ole tulleet maahan Suomen takia ja he haluavat tehdä työtä. Yleisimmät maahantulon syyt vaikuttaisivat olevan turvallisemman ympäristön etsintä tai suomalainen nainen. Tasa-arvon vuoksi on mainittava, että ainakin kerran syynä on tullut esiin jopa suomalainen mies!

Maahanmuuttajien yritykset ovat enimmäkseen pieniä yhden hengen yrityksiä ja vain harva työllistää perheen ulkopuolisia. Kotouttamisen näkökulmasta yrittäjyys toimii kuitenkin loistavasti: tekeminen estää syrjäytymistä, poistaa kortistosta ja luo kontakteja kantaväestöön. Suomen kielen oppimiseen en osaa ottaa kantaa kun sekä yrittäjät että asiakkaat puhuvat Suomessa mielellään englantia. Rasismin välttämiseksi haluan uskoa, että kyse on vaan sattumasta, että myönteisen starttirahapäätöksen kanssa toimistolle on tullut useammin maahanmuuttajataustainen kuin kanta-suomalainen yrittäjä. Ainakin Helsingissä se kertonee tilanteesta, jossa suurin osa alkavista yrittäjistä ei enää puhukaan suomea äidinkielenään.

Eli kyllä: maahanmuuttajat voivat kotoutua Suomeen yrittäjiksi. He hoitavat velvollisuuksiansa ja verojansa kuten muutkin yrittäjät eli tilanteensa ja persoonallisuutensa, ei kansallisuutensa mukaan. Yrittäjyydellä on siis työllistämisen lisäksi myös humaani ja sopeuttava roolinsa.