Digitase Oy
26
KESä
2019

Osakeyhtiön perustaminen ilman osakepääomaa

Posted By :
Comments : 0

Heinäkuun 1.päivä astuu voimaan kohtuullisen pienen huomion saanut uudistus, jonka mukaan uuden osakeyhtiön voi perustaa kokonaan ilman osakepääomaa. Asiakkaiden kanssa yhtiöitä säännöllisesti perustavana lykkäsimme viimeksi eilen yhtiön rekisteröimistä viikolla. Ei niinkään sen takia, ettei yrittäjä olisi halukas investoimaan uuteen yhtiöönsä, vaan siitä käytännön syystä, että perustaminen verkossa olisi pitänyt saada loppuun käsitellyksi tämän viikon aikana. Jatkossa yhtiön perustaminen netissä tapahtuu aina ilman osakepääomaa.

Varsinkin alkavilla yrittäjillä on ollut usein virheellisiä käsityksiä osakepääoman merkityksestä. Yleinen harhaluulo on, että tämä ns. sidottu oma pääoma on kulun luonteista rahaa, johon ei enää pääse käsiksi. Käytännössähän osakepääomana sijoitettu summa on heti yhtiön kassassa (=pankkitilillä) ja käytettävissä yhtiön normaaleihin menoihin. Kirjanpidollisesti raha on ollut sidottua niin, että sitä ei esimerkiksi voi suoraan palauttaa omistajan omaan taskuun. Ottaen huomioon, että lähes kaikki yritystoiminta vaatii jonkinlaista rahallista panostusta jo heti alkuvaiheessa, ei 2500 euron osakepääomavaatimus ole juurikaan aiheuttanut käytännön ongelmia. Tämän vaatimuksen poistaminen kuitenkin madaltaa kynnystä yhtiön perustamiseen kun yrittäjä voi tehdä rekisteröinnin heti ja tarkentaa vasta sen jälkeen kuinka paljon rahoitusta toiminnan käynnistämiseen tarvitsee. Tulevaisuus näyttää onko kyse huonosta vai hyvästä asiasta. Todennäköisesti molempia vaikutuksia tulee olemaan.

Minimiosakepääoman muutokset

Negatiivista puolta arvioidessa on hyvä kerrata hieman osakepääoman lähihistoriaa. Nykyiselläänhän pääomavaatimus on 2500 euroa, joka täytyy todistettavasti sijoittaa avatulle pankkitilille, joskin harvinaisempana vaihtoehtona on myös ns. apporttina sijoitettu osakepääoma. Aikaa ei ole kulunut kuin n. 20 vuotta siitä kun maan tapana oli perustaa osakeyhtiöitä käytännössä ilman osakepääoman sijoittamista. Tällöin vaatimuksena oli, että puolet 15 000 markan minimiosakepääomasta sijoitetaan perustamisen yhteydessä yhtiöön, mutta tämä voitiin oikeasti tehdä vain paperilla käteiskassaan. Samaan menettelytapaan kuului myös pakollisten hallitusjäsenten valinta ilman heidän erillistä kirjallista suostumusta.

Tämän joustavuuden todettiin mahdollistavan niin laajan osakeyhtiöiden väärinkäytön, että vaatimuksia kiristettiin huomattavasti. Yhtäkkiä minimiosakepääomavaatimus olikin 8500 euroa ja se piti sijoittaa kokonaisuudessaan pankkitilille. Lisäksi hallitusjäseniltä vaadittiin erillinen allekirjoitus suostumuksen merkiksi. Edellä mainittu välivaihe oli jo niin kova yrittäjyyden este, että aika nopeasti osakepääomavaatimus alennettiin nykyiseen 2500 euroon ja sähköisten ilmoitusten myötä myös suostumusallekirjoitukset jäivät vaivihkaa pois.  Onkin mielenkiintoista, että nyt ympyrä lähinnä sulkeutuu eikä osakeyhtiön helppo perustaminen olekaan mitään uutta. Herää tietysti kysymys, että onko ihmismieli todellakin muuttunut niin, että osakeyhtiöiden väärinkäyttöriski olisi oleellisesti pienempi nyt kuin 90-luvulla.

Toinen ulottuvuus osakepääomavaatimukselle on se, että osakkaiden pieni alkuinvestointi yhtiöön tuo varmempaa pohjaa myös sille, että yhtiön pakollisen hallinnon järjestäminen otettaisiin tosissaan. Verottajan tiukentuneet seuraamusmaksut aikaansaavat tilanteen, jossa pienikin hidastelu esim. kirjanpidon pystyttämisen kanssa voi johtaa yrittäjän oleellisiin kuluihin. Olen käytännössä tänäkin vuonna ollut todistamassa tilanteita, joissa yrittäjän itse myöhässä ja väärin tehdyillä yhteisömyynti-ilmoituksilla ollaan kerätty muutamissa kuukausissa yli 1000 euron seuraamusmaksut, joita ei ole enää pystytty perumaan. Tämä vain yhtenä esimerkkinä tilanteista, joissa kavereiden yhdessä joustavasti ja helposti perustama yritys onkin ajautunut pikaisiin ongelmiin. Vastaavat ongelmat lisääntyvät varmasti kun perustamiskynnystä nyt madalletaan.

Yrityksen pankkitili on tärkeä

Oleellinen lisänäkökulma aiheeseen on pankkitilin avaamisen lykkääntyminen. Johtuen pankeille asetetuista vaatimuksista on yrittäjän ollut välillä lähes mahdotonta saada pankkitiliä auki. Nykyisellään osakeyhtiön perustaminen kuitenkin vaatii tiliä ja avaamisen edellytykset ovatkin tulleet punnituksi jo ennen koko yhtiön rekisteröitymistä. Kun osakepääoman sijoitusta ei vaadita, niin yhtiö saattaa aloittaa jo toimintaansakin ennen kuin sillä on pankkitiliä. Asia johtaa helposti sotkuihin kun yhtiön maksuliikennettä hoidetaan esim. omien tilien tai netin kirjavien maksunvälittäjien toimesta. Kirjoitin blogissani 11.12.2017 Perinteinen pankki on yhä hyvä kumppani yrittäjälle siitä kuinka oleellista yritykselle on edelleen olla perinteisen pankin asiakas. Asian pystyy tarvittaessa perustelemaan jopa suoralla kustannussäästöllä, kun ottaa huomioon sen kuinka esim. me Digitaseessa pystymme tuottamaan kirjanpidon pankkien tuottamalla digitaalisella informaatiolla huomattavasti markkinahintoja edullisemmin.

Osakeyhtiön perustaminen on helppoa – yhtiön lopettaminen vaikeampaa

Edellä käsitellyistä mahdollisista ongelmista riippumatta en missään tapauksessa halua lytätä koko uudistusta. Esimerkiksi Virossa olemme itsekin perustaneet tytäryhtiön täysin ilman osakepääomaa, koska toiminnan luonne on sellaista, että uutta pääomaa ei toimintaan juuri tarvittu. Kun tarvitaan, niin keino sen sijoittamiseen löytyy muultakin kirjanpidon riviltä kuin osakepääomasta.  Virossa osingonjakamisen mahdollisuus on kuitenkin sidottu osakepääoman maksamiseen, mikä ei Suomen eduksi näyttäisi liittyvän tähän uudistukseen.

Monet liikeideat perustuvat omaan osaamiseen ja tietotaitoon, eikä varsinaisia materiaalihankintoja tarvita juuri lainkaan. Kun yhteiskunnan viesti on yrittäjyyden esteiden poistaminen ja itsensätyöllistäminen on entistä yleisempää, on muutos perusteltu. Mikäli esimerkiksi oma työllistyminen on kiinni siitä, että työ pitäisi jatkossa laskuttaa oman yrityksen kautta, on mahdollisuus helppoon osakeyhtiön perustamiseen tervetullutta. Osakeyhtiö on kuitenkin esim. vastuukysymysten osalta itsensätyöllistäjällekin riskittömämpi vaihtoehto kuin toiminimi.

Vinkkinä kuitenkin alkavalle yrittäjälle: älä lähde helppouden houkuttelemana perustamaan osakeyhtiötä ilman konkreettista suunnitelmaa jatkosta. Yhtiö on nyt helppo perustaa, mutta se tuo mukanaan hallinnollisen taakan ja yhtiön lopettaminen onkin ihan oma kallis ja aikaavievä prosessinsa.

Kirjoittaja Mikko Ilves on yrittäjä ja tilitoimisto Digitase Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Lisää blogi-kirjoituksia osoitteessa www.digitase.fi/blogi International blog updates in English www.autoaccoun.info/blog

 

 

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail