Olen aiemminkin kirjoittanut hämmennyksestä, jota startup yrittäjyyden ympärillä vellovat ilmiöt aikaansaavat pitkän linjan perusyrittäjissä. Osallistuin viime viikolla yhden yhtiömme eli AutoAccount OÜ:n intressissä Latitude 59° startup –tapahtumaan Tallinnassa. Kyseinen event sijoittuu kooltaan jonnekin Slushin ja turkulaisen SHIFT tapahtuman välimaastoon kohdistuen pääasiassa Baltian maiden yrittäjiin ja alueelle sijoituksia tekeviin.
Tapahtuma oli positiivinen yllätys, jossa järjestelyt toimivat moitteettomasti, mutta pahimmilta ylilyönneiltä oli vältytty. Oma osallistuminen koostui lähinnä esitysten ja paneelikeskustelujen kuuntelemisesta, hengailusta ja parista mielenkiintoisesta matchmaking –palaverista Baltiaan sijoittavien venture capitalistien kanssa. Esiin tulleita ideoita ja ajatuksia pääsin käsittelemään heti mukana olleen yhtiökumppanini kanssa.
Keskusteluja seuratessa ei tällainen lähes dinosaurusajan yrittäjä voinut olla kiinnittämättä huomiota tiettyihin startup pöhinään kuuluviin erikoisiin piirteisiin. Puhuttaessa mm. Viron kansainvälisesti tarjoamasta eResident-yrittäjyydestä tuli yhden yrittäjän osalta esiin ”ongelma”, että kun hän oli panostanut valtavasti energiaa yrityksen perustamiseen, niin sen jälkeen hän ei oikein tiedäkään mihin sitä käyttäisi. Toisessa samaan aiheeseen liittyvässä keskustelussa käytiin läpi sitä onko eResident -yritys aiheuttanut ns. Coca-Cola –ilmiön eli onnellisuus on noussut huomattavasti. Tämä ilmenee muun muassa jatkuvana hymyilynä. Oikeastaan minkäänlaisia konkreettisia ongelmia ei näiden yritysten perustamisessa ja pyörittämisessä ollut esiintynyt.
Edellä mainitut aiheet ovat pieniä nyansseja, jotka kuitenkin hieman nostattavat perusyrittäjän kulmakarvoja. En tunne yhtäkään oikeaa yrittäjää, jolle yrittäjyys olisi ollut pelkkää onnellista hymyilyä ilman ongelmia. Puheena olleen Viron eResident –yrityksen rekisteröiminenkään ei oikeasti ole täysin ongelmatonta, puhumattakaan siihen liittyvän pankkitilin avaamisesta. Yleisesti ottaen startup –yrittäjyyteen liittyy paljon puhetta, hieman ilkeästi sanottuna jopa tärkeilyä. Enimmäkseen englanninkielistä, kielitaidon tasolla ei juuri ole merkitystä. Kliseisinkään ääneen pohdiskelu ei ole poikkeuksellista.
Miten tähän kaikkeen puheeseen sitten tulisi vaikka suomalaisena yrittäjänä suhtautua? Ainakin se kulttuuri on hyvä tiedostaa. Voit toki yrittää uida vastavirtaan ja esimerkiksi Kimi Räikkönen on sellaisessa ilmeisen hyvin onnistunutkin. Oikeassa maailmassa sopeutuminen on kuitenkin usein hyvä vaihtoehto ja mikäli esimerkiksi startup rahan saaminen on yritysideallesi tärkeää, niin ainakin liikeidean hissipuhetta kannattaa treenata. Muukin ajoittain turhanpäiväiseltä tuntuva osallistuminen on todennäköisesti verkostoitumisen ja tulevan liiketoiminnan kannalta hyödyllistä. Ihmistyypistä riippuen siitä voi jopa nauttia, vaikkei se suoraan kassavirtaa aikaansaisikaan. Oman tiimin rakentamisen kannalta asiantuntijoiden puheissa korostui koko ajan ”diversity”, mikä varmasti osaltaan edistää kommunikaatiokulttuuria.
Seuraava kiteytys tuli kuitenkin lontoolaiselta venture capital -sijoittajalta, joka oli ristiriitaisesti itse erittäin puhelias: talk less, do more! Tähän on perinteisesti suomalaisen yrittäjän ollut helppo yhtyä.
Kirjoittaja Mikko Ilves on yrittäjä ja tilitoimisto Digitase Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Lisää blogi-kirjoituksia osoitteessa www.digitase.fi/blogi International blog updates in English www.digibalance.eu/blog