Digitase Oy
31
TOUKO
2018

Startup-yrittäjyys ja yritysfestivaalit

Business Festival SHIFT 2018 Turun entisen lääninvankilan tiloissa kuului viime viikon ohjelmaani ja tilaisuus olikin erittäin onnistunut. Ilmojen ollessa vielä käsittämättömän kesäiset tuli alueella välillä olo, että ollaanko ennemminkin DBTL-tyyppisillä kaupunkifestareilla. Kaiken kaikkiaan tilaisuus ei itse asiassa vastannut odotuksiani, mitä en tarkoita negatiivisessa mielessä, jotka liittyivät lähinnä startup-yritysten ja sijoittajien kohtaamiseen. Varsinaiset yritysideoiden pitchaukset oli siirretty erilliseen side eventiin, vaikkakin yrittäjien ja rahoittajien kohtaamisia varmasti oli järjestettävissä ns. matchmaking –alueella. Sisältöä olikin sitten tekoälystä aina avaruustutkimukseen ja mikrosatelliittien hyödyntämiseen liittyneisiin kansainvälisiin puheenvuoroihin, keskusteluihin ja workshoppeihin.

Kaikkein hienointa yleistyneissä yritysfestivaaleissa on havaita se positiivisuus ja trendikkyys mikä nykyään liittyy yrittäjyyteen. Takana on ne ajat, jolloin nuorten mielikuvat yrittäjyydestä liittyivät työttömyyden aiheuttamaan pakkoyrittäjyyteen. Myös ”mies ja paku” –tyyppinen mielikuva yrittäjyydestä on ollut hyvin vahva, joskin on korostettava että sillä asetelmalla on edelleen tehtävissä erittäin kannattavaa yritystoimintaa. Esimerkkinä vaikka ilmalämpöpumppujen asentajat, joita meidänkin asiakaskunnassa löytyy. Nykyisissä coworking-nurkkauksissa tai DJ Windows95man musiikin piirissä varsinkin ns. startup-yrittäjyys näyttäytyy kuitenkin hyvin erilaisena.

Startup-yritys terminä on sellainen, jolle ei virallista määrittelyä edes löydy, mutta käsitteeseen liittyy oleellisia erityispiirteitä verrattuna vain alkavaan yritykseen. Kyse on yleensä teknologiaan tai mobiilimaailmaan sijoittuvasta erittäin kasvuhakuisesta nuoresta yrityksestä, jolla olisi onnistuessaan globaalit markkinat. Tuote/palvelu vaatii laajamittaista kehitystyötä, jota tekemään kerätään samanmielisten yhteisö. Työ ei todellakaan ole paikka mihin mennään vaan lähes elämäntapa. Juttelin aiemmin aivan alkuvaiheen startup–yrittäjän kanssa, joka oli saanut vetämäänsä yritykseen Slush-tapahtumasta sijoittajia mentoriksi jo ennen kuin yritystä oli edes virallisesti rekisteröity. Itselle mieleenpainuva kommentti oli se, että sijoittajat halusivat kuulemma olla ennen kaikkea mukana toiminnassa. Johtaa se sitten sijoittamiseen tai ei. On hyvä tuoda esiin, että toimintansa aloittaneista, isojakin pääomasijoituksia saaneista suomalaisista startupeista alle viidesosa saa aikaan edes kohtuullista liikevaihtoa.

Startup-yrityksen kirjanpito

Kaikesta positiivisuudesta huolimatta startup-yrityksen kirjanpitäjän tai talouspäällikön tehtävä ei ole niitä kaikkein kiitollisimpia. Toiminnassa korostuu menojen huomattava etupainotteisuus suhteessa tuloihin, mikä aiheuttaa ongelmia sekä kassavarojen että oman pääoman riittävyyden suhteen. Kirjanpidossa painitaan mm. sellaisten aiheiden kanssa, että kuinka paljon menoja voidaan maksimissaan ns. aktivoida kohdistumaan tuleviin, odotettuihin menestysvuosiin. Toisaalta kerättyä rahoitusta täytyy saada dokumentoitua siihen muotoon, että edes kohtuullinen vakavaraisuus säilyy myös taseessa. Tämä vaatii kirjanpitäjältä ihan eri näkemystä kuin entisajan kamreerityyppinen vastahakoisuus.

Varsinkin pitkän linjan kokeneita yrittäjiä voi joskus hämmästyttää se kuinka yritystoimintaa saatetaan tehdä ison rahoituspotin turvin joskus vuodesta toiseen isolla sydämellä ja innolla, mutta tappiolla. Sijoittajan näkökulmasta asian järkevyys selittyy sillä, että kun startup ideoilla haetaan isoja globaaleja markkinoita, niin riittää että yksi sijoitus monesta lähtee lentoon. Muut kuihtuvat pois ajallaan ja onhan niissäkin saanut aistia sitä aiemmin kuulemaani energistä toimintaa. 

Kirjoittaja Mikko Ilves on yrittäjä ja tilitoimisto Digitase Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Lisää blogi-kirjoituksia osoitteessa www.digitase.fi/blogi International blog updates in English www.digibalance.eu/blog

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail