Toiminimellä tarkoitetaan puhekielessä yksityistä elinkeinonharjoittajaa. Elinkeinonharjoittajat jakautuvat joko ammatinharjoittajiin tai liikkeenharjoittajiin. Ammatinharjoittajalla tarkoitetaan henkilöä, joka pyörittää toimintaansa pääasiassa perustuen omaan ammattitaitoonsa, jolloin liiketoiminnan muodot jäävät vähemmälle. Esimerkiksi useat taiteilijat, psykologit, arkkitehdit tai toiminimellä toimivat lääkärit kuuluvat tähän ryhmään. Kuitenkin, mikäli esimerkiksi lääkäri perustaisi oman praktiikkansa ja pyörittäisi sitä omistamastaan toimipisteestään, jossa mahdollisesti olisi lääkärin lisäksi muitakin työntekijöitä, tällöin hän voisi olla liikkeenharjoittaja. Jaolla liikkeenharjoittajiin tai ammatinharjoittajiin ei juuri ole käytännön merkitystä, mutta ammatinharjoittajalla on mahdollisuus myös itse tehtyyn kevennettyyn kirjanpitoon. Käytännössä toiminimen kirjanpito , kunnollinen kahdenkertainen, on kuitenkin paras pohja verotukseen ja toiminnan seuraamiseen www.automaattitilit.fi

”Palkka” ja verotus toiminimelle

Toiminimiyrittäjä ei maksa liiketoiminnastaan itsellensä palkkaa vaan hän voi tehdä yrityksestään ns. yksityisnostoja. Omaan henkilökohtaiseen kulutukseen yrittäjä voi siirtää yrityksen tilitä omalle yksityistililleen summan, jonka hän tarvitsee. Tällaiset yksityiseen käyttöön tarkoitetut yksityisnostot muistuttavat palkkaa, mutta verotuksessa ja kirjanpidossa yksityisnostot huomioidaan omana eränään ja käsitellään eri tavoin.

Esimerkiksi: mikäli toiminimellä toimiva yrittäjä on saanut työtehtävästään 1000 e. Tämän lisäksi arvolisäveron mukaisen 24 % arvonlisäveron eli 240 e, joka täytyy tilittää valtiolle. Tilillä on siis 1000 euroa, jotka ovat toiminimiyrittäjän tapauksessa hänen omia varojaan, koska elinkeinonharjoittajan omaisuus ei tässä tapauksessa ole erillään yrittäjän henkilökohtaisesta omaisuudesta. Toiminimiyrittäjä voi siis nostaa tämän summan 1000 e niin sanottuna ”yksityisnostona”.

Tällaiset yksityisnostot voidaan siis ajatella palkkana, silloin kun ne menevät yrittäjän henkilökohtaiseen kulutukseen kuten esimerkiksi harrastuksiin tai kodin hoitamiseen. Yksityisnostot eivät suoraan vaikuta tuloveron määrään vaan toiminimiyrittäjän tuloverot lasketaan kirjanpitoon perustuvasta koko vuoden verotettavasta tulosta. Toiminimiyrittäjän verotuksessa tärkeää on muistaa se, että toiminimiyrittäjä maksaa ennakkoveronsa arvioimalla vuosittaiset tulonsa ja maksamalla sen mukaan suorituksia pitkin vuotta. Vuoden alussa arvioidaan tulot verottajalle ja verottaja laskee koko vuoden verosumman, joka maksetaan ennakkoveroina. Lopullinen veron määrä tasataan kun koko vuoden tulos on tiedossa.

Mikäli toiminimiyrittäjä on esimerkiksi maksamassa vuotuisista tuloistaan 8000 euroa veroja, voi saman summan maksaa neljässä 2000 euron erässä kolmen kuukauden välein. Mikäli taas aliarvioit vuositulosi ja maksat neljä kertaa 1000 euroa sinulle jää vuoden lopuksi maksettavaa enemmän eli 4000 euroa.

Toiminimiyrittäjä maksaa siis pääsääntöisesti veronsa ennakkoveroina. Ideaalitapauksessa ennakkoverojen määrä tietysti täsmää täysin lopullisen veron määrään. Eikä yrittäjä joudu maksamaan täydennysmaksuja tai jäännösveroa taikka odottamaan lopullisen veron veronpalautuksia. Kannattaakin aina olla tarkkana näiden asioiden kanssa ja päivittää aina uusin arvio verohallintoon kalenterivuoden yritystulosta sekä maksaa ennakkoveroa oikea määrä. Näin ennakoimalla yrittäjä säästyy ikäviltä yllätyksiltä tulevaisuudessa. Seuraavaksi lisää aloittavan yrittäjän ennakkoverosta.

Ensimmäisen vuoden ennakkovero

Ensimmäisen vuoden ennakkovero perustuu perustamislomakkeessa täytettyihin tietoihin eli arvioituun verotettavaan tulokseen. Ei kannata arvioida yrityksen tuloja liian korkeiksi sillä tässä tapauksessa yrittäjä maksaa veroja rahoista, joita ei ole vielä tienannut. Sillä seuraavina tilikausina ennakkoverot perustuvat edellisen tilikauden tulokseen. Aivan kuten ensimmäisenäkin vuotena, kannattaa kaikkina vuosina päivittää ennuste tuloksesta verohallintoon niin usein kuin se on tarpeen. Näin ennakoimalla yrittäjä pystyy maksamaan juuri oikean määrän veroa.

Verohallinto lähettää postitse laskut ennakkoverojen maksamista varten. Ennakkoverot maksetaan niiden määrän mukaan joko 2, 3, 6 tai 12 kertaa vuodessa. Eräpäivä on aina kuukauden 23. päivä (tai seuraava pankkipäivä.) Mikäli ennakkoveron maksaa myöhässä, tulee tällöin maksaa päälle myös viivekorkoa. Mikäli ennakkovero jää maksamatta, tällöin verohallinto lähettää maksumuistutuksen. Mikäli maksumuistutuksenkaan jälkeen ennakkoveroa ei makseta, tällöin ennakkovero menee ulosottoon. Toiminimen ennakkoveron maksaminen oikeaan aikaan ja oikealla tavalla onkin siis erittäin tärkeää muistaa.

Ennakkoveron määrää voi arvioida verolaskurilla

Maksettavaksi tulevan ennakkoveron määrää voi arvioida verolaskurilla, jonka avulla voi huomioida maksettavan veron määrän.

Verolaskuriin tulee täyttää kaikki tulot sekä muistaa lisätä arvioitu verotettavan yritystulon määrä kohtaan ”Ennakonkannon alaiset ansiotulot.”

Verohallinnon verolaskuri (vero.fi/verolaskuri)

Verolaskuri näyttää sekä arvioidun veroprosentin että koko vuoden verojen määrän. Verohallinnon ylläpitämä verolaskuri ei ole kuitenkaan verokortti. Se vain laskee kokonaisveron määrän.

Kirjoittaja: Anna-Leena Häyhä