Digitase Oy
24
HUHTI
2020

Luku- ja kirjoitustaito on yrittäjälle entistä tärkeämpää

Posted By :
Comments : 0

Yrittäjän toimintaympäristössä tapahtuu nyt niin paljon, että blogikirjoitusten sisältökin meinaa vanhentua ennen julkaisua. Jo pidemmän aikaa edennyt toimintojen voimakas digitalisointi on aiheuttanut sen muutoksen, että hyvä ja nopea kirjoitustaito on noussut aivan uuteen arvoon. Tapahtuuhan asiakaspalvelu ja markkinointi nyt monella alalla sähköisesti ja nimenomaan kirjallisesti. Tämä on vaatinut myös yrittäjiltä sopeutumista, kun perinteisesti ”hyvän yrittäjän” ominaisuuksia on ollut ennemminkin hyvä ja vakuuttava puhe kuin kirjoittaminen.

Ihan viime päivien koronatukikeskustelujen pohjalta on tullut entistä selvemmäksi että nyt kirjoitustaito, ja samalla lukutaito, ovat entistäkin tärkeämpiä. Todellista some-raivoa ja median huomiota ovat saaneet esimerkiksi konsulttiyritykset, jotka ovat hyvän kirjallisen esitystaitonsa vuoksi saaneet isoja avustuksia samaan aikaan, kun pikaista apua selvästi enemmän tarvitsevat yritykset, esim. ravintola-alalta, ovat jääneet ilman. Aihe on todella laaja ja hankala ja lähtee jo siitä, että valtion rahoituslaitoksilla (Business Finland, ELY-keskukset) ei ollut laillisiakaan valmiuksia muuttaa oleellisesti niitä kriteerejä, joilla rahoitusta voidaan myöntää. Rahoituksen edellytyksinä ovatkin näin ollen olleet erilaiset uudistushankkeet, joihin liittyy tutkimus-, kehitys- tai innovaatiotoimintaa. Ja tällaisia hankkeitahan kirjoitellaan nimenomaan kirjoituspöydän takana. Monille yrityksille paniikinomaisessa nollaliikevaihtotilanteessa kriteerit tuntuvat lähinnä absurdeilta, vaikka niitä on yritetty laventaa hyvin käytännönläheisiksikin uudistushankkeiksi. Todellisessa tarpeessa olevien yritysten hakumahdollisuuksia on hankaloitettu myös muilla vaatimuksilla, jotka ovat johtaneet siihen, että avustusta on käytännössä helpompi hakea jo muutenkin pärjäävänä yrityksenä.

Yrittäjien tuki- ja avustuskenttä on nyt hyvin sekaisin ja uusia onnistuvia, tai vähemmän onnistuvia avustuskeinoja suunnitellaan koko ajan. Nähtäväksi jää kumpaan kategoriaan esimerkiksi suunniteltu ALV-palautusten jako tulee osumaan. Valitettavasti oma veikkaukseni on, että epäonnistuviin tapoihin, koska järjestelmästä tulisi vain ongelmaa lykkäävä tai toisena vaihtoehtona aivan tolkuttoman sekava. Yksittäisen yrittäjän näkökulmasta kenttä on kuitenkin se mikä se on ja mikäli ulkopuolista avustusta haluaa saada, niin asiaan kannattaa perehtyä. Lukemalla Facebookin yrittäjät #ostapieneltä -ryhmää, huomaa nopeasti sen hyvin laajan kirjon väärinkäsityksiä. Olen itse käynyt läpi kaikki kolme pääasiallista avustustahoa (Business Finland, ELY-keskukset, yksinyrittäjän toimintatuki kunnilta) sekä ohjeiden että hakemusten osalta. Teknisesti kyse ei ole ”rakettitieteestä”. Hakuohjeissa annetaan kohtuullisen selkeitä neuvoja siitä mitä, mistä ja mihin avustusta voi hakea. Näin ollen hakemusten edellyttämä lyhyehkö tekstin pätkä kannattaa kirjoittaa noudattaen hakuohjeiden viestiä.  Tässä on kuitenkin kyse niin isosta asiasta, että se ”käyttöohje” kannattaa lukea. Oli rahoituksen myöntämisen kriteereissä sitten järkeä tai ei.

Viranomaisten ohjeet eivät ole aukottomia ja inhottavasti myös tulkinnat ovat jo muutamien viikkojen sisällä muuttuneet. Nytkin on huolestuttavaa seurata tätä painetta, että avustuskriteerien perusteita pitäisi nopeasti muuttaa. Entä ne tuhannet hakemukset, jotka ovat jo sisällä ja on tehty hakemushetken ohjeistusten mukaan?

Mikäli et yrittäjänä vielä ole tehnyt hakemuksia, niin kannustankin hoitamaan asiaa melko itsenäisesti. En juurikaan näe syytä käyttää ulkopuolista konsulttia kirjoittamaan näitä lyhyitä hakemuksia ja nappaamaan osaa mahdollisesta rahoituksesta. Kaikkien avustusten osalta kannattaa miettiä ensinnäkin selkeä perustelu sille, miten oma liiketoiminta on koronakriisin vuoksi kärsinyt. Joissain tapauksissa asia on hyvinkin helppo perustella, esimerkiksi jos hallitus on käskenyt sulkea oman ravintolan. Business Finlandin ja ELY-keskuksen hakemuksiin täytyy myös miettiä se selkeä uudistusprojekti, johon avustusrahansa aikoo käyttää. Sellaisen hahmottamisessa paras asiantuntija olet sinä itse. Ei kannata pelätä hankkeen olevan liian vaatimaton, tärkeintä on että se tulee muotoiltua. Tämän hetken kriteereillä ei kannata hakea tukea nykyisiin kiinteisiin kustannuksiin, muuta kuin yksinyrittäjän toimintatuen tapauksessa. Jos jotain positiivista tästä haluaa kaivaa, niin nyt rahoitettaviin kehityshankkeisiin saa upotettua myös oman porukan palkkakuluja. Normaalistihan se on ollut hyvin hankalaa ja ainakin itselleni käsittämätön painopiste on ollut lähes yksinomainen ulkopuolisten ”asiantuntijoiden” suosiminen.

Taloudellisten lukujen osalta korona-avustusten haku on nyt tehty huomattavasti aiempia avustushakemuksia helpommaksi. Kaikista kolmesta hakemuksesta etsimällä löysin seuraavat talouslukuvaatimukset: liikevaihto, taseen loppusumma, työntekijämäärä. Kun aikoinaan kehitimme mikroyrittäjille DigibalanceApp –mobiilisovellusta oli pohjalla sellainenkin havainto, että yllättävän moni yrittäjä ei tiedä oman yrityksensä liikevaihtoa. Viimeistään nyt on aika se ja taseen loppusumma kaivaa vähintään sieltä viimeisestä tilinpäätöksestä. Ja sen pohjalta muodostaa käsitys mitä nämä luvut mahdollisesti olisivat esimerkiksi vuoden päästä. Yrittäjän pienen toimintatuen (2000 euroa) osalta vaatimuksena on tilinpäätöstiedot, perustelu liikevaihdon laskusta sekä verovelkatodistus. Dokumenttien osalta ei siis kovin laajat vaatimukset, mutta vaikeampaa onkin välttyä veroveloilta mikäli liikevaihtoa ei yhtäkkiä ole.

Voimia parempien aikojen suunnitteluun. Seuraavassa Digitaseen asiakaskirjeessä tarkempia yksityiskohtia erilaisten avustusten ja tukien tilanteesta.

Kirjoittaja Mikko Ilves on yrittäjä ja tilitoimisto Digitase Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Lisää blogi-kirjoituksia osoitteessa www.digitase.fi/blogi International blog updates in English www.autoaccoun.info/blog

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail