Digitase Oy
18
TAMMI
2019

Yrittäjän YEL-vakuutus ja sen uusin sudenkuoppa

Posted By :
Comments : 0


YEL-vakuutus on käytännön tasolla yksi yleisimpiä alkavan yrittäjän epäselvyyksiä, mitä en sinänsä ihmettele. Keskustelu lähtee yleensä siitä, että montako prosenttia on maksettava eläkemaksua tulosta ja silloin on ensimmäiseksi selvitettävä mitä yrittäjä tarkoittaa tulolla. Kyse ei ole ensimmäisestä kerrasta kun liikevaihto, tulo, tulos, voitto ja tappio aiheuttavat hämmennystä. Yrittäjien eläkevakuutuksen osalta tämä tulon käsite kuitenkin irrotetaan vielä kokonaan todellisista talousluvuista ja puhutaankin ns. työtulosta.

Kiteytetty määritelmä YEL-maksun perusteena olevalle työtulolle on, että se vastaa työpanostasi eli ”summa, jonka voisit maksaa palkkana yhden vuoden aikana jollekulle samaa työtä tekevälle”. Käytännön tasolla asia on siis kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Kiusaus työtulon aliarvioimiseksi on korkea, koska yhteys vakuutusmaksun suuruuteen on suora. Asiassa on kuitenkin muutama tärkeä yksityiskohta, joka on otettava huomioon ja tämän vuoden alussa myös varsinainen ”viranomaishelmi”, joka jää helposti huomioimatta. Ensinnäkin työtulon alaraja vuonna 2019 on 7797,37 euroa, mikä tarkoittaa, että mikäli arvioitu työtulo on vähintään tuon verran, niin YEL-vakuutus on otettava. YEL-työtulo on ratkaiseva mahdollisten KELAn sairaus- tai muiden päivärahojen laskennassa. Minimityötulolla ei päivärahan määrä kuitenkaan vielä nouse korkeammaksi kuin vähimmäismäärä, johon lähes kaikki ovat oikeutettuja, mutta omavastuuaika silläkin jo lyhenee. Sen sijaan mahdolliseen yrittäjyyden jälkeiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ei minimityötulo oikeuta lainkaan, koska siihen on korkeampi tuloraja.

Kun keskustellaan yrittäjien kanssa YEL:stä varsinaisena eläkevakuutuksena on otettava esille se tosiasia, että YEL on varsin heikko sijoitus. Esitettyjen laskelmien pohjalta on hyvin epätodennäköistä, että maksaja ikinä saisi takaisin edes maksamiensa vakuutusmaksujen määräistä eläkettä. Puhumattakaan kertyneestä tuotosta. Kun YEL vakuutus ylipäätään tuottaa varsin maltillisen eläketason, on suositeltavaa jo hyvissä ajoissa aloittaa myös rinnakkaisia säästö- tai sijoitusohjelmia. Tasapainottelu jonkinlaisen sosiaaliturvan takaavan YEL:in kanssa on kuitenkin haastavaa.

Erilaiset pyöristyssäännöt !

Lopuksi se varsinainen helmi eli ”pyöristysongelma”, joka saattaa yksittäisen yrittäjän kohdalla muodostua erittäin merkittäväksi. Yrittäjä, joka on vuonna 2018 asettanut työtulonsa niin, että pysyy ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä olettaa lähtökohtaisesti, että sama jatkuu vuonna 2019. YEL-työtuloon on automaattisesti tehty normaali indeksikorotus, mutta työttömyysturvalain mukainen alarajan korotus onkin muutaman euron enemmän. Eli mikäli työtulo viime vuonna oli asetettu työttömyysturvan mahdollistavalle alarajalle, niin tänä vuonna se jääkin 5 euroa alle (raja on 12 816 euroa). Ongelma aiheutuu ”työttömyysturvalain ja yrittäjän eläkelain erilaisista pyöristyssäännöstä” !  Jos vaikutti oudolta ja epäselvältä, niin juuri sitä se on. Kovasti kannustettuun yrittäjyyteen liittyy vapauttavan elämäntavan kääntöpuolena jatkuva huoli toimeentulosta. Tällaisia täysin tarpeettomia, piilotettuja miinoja ei siihen kaivattaisi. Asia toki korjaantuu yhteydenotolla eläkevakuutusyhtiöön, kunhan yrittäjä oikeiden asioiden ääreltä tähän havahtuu.

Kirjoittaja Mikko Ilves on yrittäjä ja tilitoimisto Digitase Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Lisää blogi-kirjoituksia osoitteessa www.digitase.fi/blogi International blog updates in English www.digibalance.eu/blog